Suomen korkean teknologian diilimarkkinan tila 2025. Selvittääksemme vastauksen, kävimme läpi muutaman tuhat yrityskauppaa tekoälyn ja analyytikkotiimin toimesta. Uskoaksemme pystyimme muodostomaan uniikin datasetin ja analyysimme ansiosta yhden markkinoiden tarkimmista kuvista mitä Suomen korkean teknologian diilimarkkinoilla oikein tapahtuu.
Sisältö:
Alkuperäinen englannin kielinen raportti löytyy pdf tiedostona täältä.
Suomen korkean teknologian yrityskauppamarkkinoilla koettiin historian toiseksi paras vuosi. Vuoden 2025 tulos — 2,96 miljardia euroa korkean teknologian kaupoissa — on kahdeksan viime vuoden toiseksi korkein, ja se vahvistaa, että Suomen korkean teknologian yrityskauppamarkkina toipuu vuoden 2021 ennätysvuoden jälkeisestä laskusuhdanteesta.
Slush-sukupolven teknologiayritysten aikakausi on koittanut. Vuosien Slush-hypetyksen ja “Kultaisen sukupolven1” kehittymisen jälkeen Suomen teknologiaekosysteemi on saavuttanut kypsyytensä. Se tuottaa jatkuvasti enemmän ja entistä korkeammin arvostettuja teknologiayrityksiä. Vuosien 2024–25 kymmenen suurimman korkean teknologian kaupan joukossa 90 % yrityksistä on perustettu vuoden 2013 jälkeen.
Korkean teknologian kaupat ovat merkittävä tekijä Suomen yrityskauppamarkkinoilla. Suomen korkean teknologian ekosysteemi tuottaa suurimpia kauppoja suhteessa koko Suomen yrityskauppamarkkinaan. Esimerkiksi vuonna 2025 kolme suurinta korkean teknologian kauppaa olivat 1,0 mrd €, 0,8 mrd € ja 0,3 mrd €, kun taas kolme suurinta ei-teknologiakauppaa olivat 2,0 mrd €, 0,6 mrd € ja 0,4 mrd €. Korkean teknologian osuus kokonaiskauppa-arvosta on ollut keskimäärin 46 % vuosina 2018–2025.
Syvempi, laajempi ja likvidimpi pääomamarkkina ulkomaisten sijoittajien kautta. Yli 50 % korkean teknologian kaupoista sisältää kokonaan tai osittain ulkomaisen ostajan. Suomalaiset perustajat ja sijoittajat eivät ole rajoittuneita kotimaisiin ostajiin arvon realisoimiseksi tai rahoituksen saamiseksi. Suomen taloudelle tämä tarkoittaa suurempaa pääomavirtaa Suomen innovaatioekosysteemiin, mikä rahoittaa seuraavan sukupolven korkean teknologian yrityksiä.
Suomen teknologiaekosysteemi ei seuraa teknologiaalueita — se surffaa niillä. Kaudella 2018–19 hallitsevina teemoina olivat markkinapaikat, mobiilipelit ja ohjelmistot (suurimmat diilit Wolt, Small Giant Games sekä CRF Health). Vuoden 2024–25 tärkeimmät sopimusteemat ovat siirtyneet syväteknologiaan ja tekoälyyn. Suurimpien diilien joukossa IQM rakentaa kvanttilaskentalaitteistoa, ICEYE huippuluokan satelliittijärjestelmiä ja Silo AI oli Euroopan suurin yksityinen tekoälylaboratorio. Suomen korkean teknologian ekosysteemi tuottaa maailmanluokan yrityksiä ajasta toiseen.
Suomen korkean teknologian yrityskauppamarkkina tuotti 2,96 miljardin euron ilmoitetun kokonaiskauppa-arvon vuonna 2025 — kahdeksan viime vuoden toiseksi vahvin vuosi ja vahvin vuosi sitten vuoden 2021 globaalin teknologiakauppabuumin huipun (11,0 mrd €, josta Woltin osuus 7,4 mrd € ja muiden 3,6 mrd €).
Vuoden 2025 ilmoitettu korkean teknologian kokonaiskauppa-arvo oli noin kolmanneksen suurempi kuin vuonna 2024 (2,1 mrd €), jatkaen vuosien 2022–2023 laskusuhdanteen (1,2 mrd € molempina vuosina) jälkeen alkanutta elpymistä.
Vuoden 2025 tulos ilmentää Suomen korkean teknologian yrittäjyys- ja riskipääomaekosysteemin kypsymistä: vuosi, jolloin teknologiamarkkinan huippu tuotti useita merkkipaalutransaktioita samanaikaisesti samalla kun perusmarkkina ylläpiti tasaista virtaa irtautumisia ja rahoituskierroksia.
Viisi suurinta kauppaa muodostivat 80 % ilmoitetusta kokonaiskauppa-arvosta vuonna 2025: Digita Oy (1,00 mrd €, kansallinen lähetys- ja digitaalinen viestintäinfrastruktuuri), Oura 778 m€ (älysormukset ja terveysdataplatformi), IQM Finland (275 m€, maailmanluokan kvanttilaskentatekniikka), ICEYE (209 m€, satelliittikuvantaminen ja puolustustiedustelu) sekä Nestai (100 m€, tekoälylaboratorio puolustussektorille ja kriittisten järjestelmien autonomisiin sovelluksiin).
Kolmen suurimman kaupan ulkopuolelle jäävä korkean teknologian kauppojen “perusmarkkina” oli 849 m€ vuonna 2025, hieman pienempi kuin vuonna 2024 (909 m€), mutta merkittävästi korkeampi kuin vuosien 2018–2019 keskiarvo (351 m€), mikä korostaa Suomen korkean teknologian yrityskauppamarkkinan rakenteellista kasvua ja laajentumista.
Vaikka Suomen korkean teknologian yrityskauppamarkkinalla on nähtävissä selvä syklinen parannus, vuosien 2018–2025 tilastot kuvaavat markkinaa, joka on sukupolvenvaihdoksen keskellä.
Vuosien Slush-hypetyksen ja teknologiayrittäjien sekä riskipääomasijoittajien “Kultaisen sukupolven” kehittymisen jälkeen Suomen teknologiaekosysteemi on saavuttanut vähitellen kypsyytensä. Se tuottaa jatkuvasti enemmän korkean teknologian yrityksiä, suurempia kauppavolyymejä, suurempia kokonaiskauppa-arvoja, suurempia yksittäisiä kauppoja ja suurempia mediaanikauppoja.
Pidemmän aikavälin vertailut osoittavat, että vuosien 2024–2025 korkean teknologian kokonaiskauppa-arvo on 57 % korkeampi kuin vuosien 2018–2019 keskiarvo, kolmen suurimman kaupan arvo 31 % korkeampi, kaikkien muiden kuin kolmen suurimman kaupan kokonaisarvo 150 % korkeampi ja kauppojen lukumäärä 46 % suurempi.
Vuonna 2025 korkean teknologian yrityskauppamarkkina on selvästi suurempi, laajempi ja syvempi kuin kahdeksan vuotta sitten.
Lisäksi teknologiaekosysteemi tuottaa vuosittain suurimpia kauppoja suhteessa koko Suomen yrityskauppamarkkinaan. Esimerkiksi vuonna 2025 kolme suurinta korkean teknologian kauppaa olivat 1,0 mrd €, 0,8 mrd € ja 0,3 mrd €, kun taas kolme suurinta ei-teknologiakauppaa olivat €2,0 mrd €, 0,6 mrd € ja 0,4 mrd €.
Korkean teknologian osuus kokonaiskauppa-arvosta on ollut keskimäärin 46 % vuosina 2018–2025, mutta vaihtelee merkittävästi — 29 prosentista vuonna 2019 aina 80 prosenttiin vuonna 2021 — heijastaen suurten teknologiakauppojen jaksoittaista luonnetta.
Kauppojen lukumäärä kertoo vakaamman tarinan: korkea teknologia on johdonmukaisesti edustanut 21–27 % kaikista transaktioista koko tarkastelujaksolla, vahvistaen, että teknologiadiilien volyymi on markkinan rakenteellinen ominaisuus.
Tärkein yksittäinen havainto on se, kuinka suureksi ja vakaaksi ulkomainen osallistuminen on kasvanut Suomen korkean teknologian yrityskaupantekijöissä. Ulkomaisten ostajien osuus korkean teknologian kaupoissa on kahdeksan vuoden aikana keskimäärin 53,9 % kauppavolyymistä (viittaa kauppojen lukumäärään, ei arvoihin).
Tämä on huomiota herättävässä ristiriidassa ei-teknologiasektoreiden kanssa, joissa vastaava keskiarvo on 22,7 %. Tämä on säilynyt koko globaalin yrityskauppasyklin ajan, johon sisältyi ennätyksellinen buumi vuonna 2021, jyrkkä korko- ja inflaatiolähtöinen korjausliike vuosina 2022–2023 ja elpyminen vuosina 2024–2025.
Pienelle, avoimelle taloudelle kuten Suomelle jatkuvasti korkea ulkomaisten ostajien osuus korkean teknologian kaupoissa on merkittävä positiivinen tekijä omistajan, sijoittajan ja laajemman talouden näkökulmasta.
Suomalaisille perustajille ja sijoittajille tämä tarkoittaa, että Suomen korkean teknologian rahoitus- ja irtautumismarkkina tarjoaa suuremman käytettävissä olevan pääomavarannan, joka ei ole rajoittunut kotimaisiin ostajiin.
Tämä tarkoittaa enemmän potentiaalisia ostajia, parempaa likviditeettiä ja parempaa arvon realisointia, ja erityisen tärkeää: useita suuria rahoituskierroksia kasvavilla arvostuksilla ennen lopullista irtautumista (ks. Ouran, ICEYEn ja IQM:n esimerkki viime vuosilta kuvaajassa 3.2).
Suomen taloudelle tämä tarkoittaa suurempaa pääomavirtaa Suomen innovaatioekosysteemiin, joka rahoittaa seuraavan sukupolven perustajia, syventää kotimaisten riskipääomarahastojen sijoittajapohjaa ja vahvistaa kierrettä, joka on jo tuottanut Nokian romahduksen jälkeisen globaalisti kilpailukykyisten yritysten sukupolven. Jos Suomen korkean teknologian ekosysteemi olisi rajattu vain kotimaisiin ostajiin, on hyvin epätodennäköistä, että sillä olisi nykyinen roolinsa Suomen taloudessa.
1. Slush-sukupolven teknologiayritykset ottavat ohjat. Vuosien 2018–19 kymmenen suurimman korkean teknologian kaupan yrityksistä osa on perustettu vuosina 1974, 1985, 2000 ja 2003. Vain 50 % yrityksistä on perustettu 2010-luvun jälkeen eli ns. “Slush-sukupolven” toimesta. Vuosien 2024–25 kymmenen suurimman korkean teknologian kaupan joukossa lähes kaikki ovat vuosien 2013–2023 sukupolvea (90 %).
Jos verrataan kymmenen suurimman ei-korkean-teknologian kauppaan, tarina on täysin erilainen. Suurimmat kaupat koskevat vuosia sitten perustettuja yrityksiä, ja samat sektorit ja teemat johtavat kärkeä vuodesta toiseen. Suurten kauppojen tuottaminen kypsillä ei-teknologiasektoreilla vaikuttaa huomattavasti vaikeammalta kuin nopeasti muuttuvalla korkean teknologian sektorilla.
2. Kymmenen suurimman kaupan kokonaisarvo ja keskimääräinen kauppa-arvo ovat kasvaneet merkittävästi. Kymmenen suurimman suomalaisen korkean teknologian kaupan yhteisarvo kasvoi 2 643 m€:stä vuosina 2018–19 3 792 m€:iin vuosina 2024–25 — kasvu 43 %. Mediaanikauppa kymmenen joukossa kasvoi 153 m€:stä 242 m€:iin — kasvu 58 %. Keskiarvo kasvoi 264 m€:stä 379 m€:iin — kasvu 43 %.
Tämä on selkeä indikaattori ekosysteemin kypsymisestä. Yksittäinen yritys tai ostaja ei selitä sitä. Se heijastaa aitoa ylöspäistä siirtymää siinä mittakaavassa, jolla suomalaisia teknologiayrityksiä arvostetaan laajemminkin.
3. Kymmenen suurimman kaupan minimiraja on kolminkertaistunut. Vuosina 2018–19 suomalainen teknologiayritys pääsi kymmenen suurimman joukkoon 30 m€:n kaupalla (MaaS Global, #10) tai 35 m€:n kaupalla (Baswaren carve-out, #9). Vuosina 2024–25 kymmenen suurimman pienin arvo on 100 m€ (Nestai, #10), ja #9 on 130 m€ (Alpha Bio). Kymmenen suurimman minimiraja on kasvanut noin 3-kertaiseksi kuudessa vuodessa.
4. Suomen korkean teknologian ekosysteemi tuottaa maailmanjohtavia yrityksiä ajasta toiseen. Vuosina 2018–19 hallitsevia teemoja globaalisti ja Suomen kymmenen suurimman kaupan joukossa olivat ohjelmistot, mobiilipelit ja markkinapaikat. Smartly.io automatisoi ohjelmallisen mainonnan. Small Giant Games tuotti parhaiten myyneitä mobiilipelejä. Woltin varhaiset kierrokset olivat tuolloin suosittuja kaksipuolisia markkinapaikkoja. CRF Health rakensi kliinisten tutkimusten datan keräysohjelmiston.
Vuosien 2024–25 globaalit ja suomalaiset kymmenen suurimman kaupan teemat ovat siirtyneet syvään teknologiaan ja tekoälyyn.
IQM rakentaa täyden pinon kvanttilaskentalaitteistoa, mukaan lukien suprajohtavat kubitit, ohjauselektroniikka ja kryogeeninen integraatio — tässä kategoriassa on globaalisti alle kymmenen uskottavaa toimijaa.
ICEYE operoi yhtä maailman johtavista satelliittikuvantamiskonstellaatioista, jolla on kaksikäyttöisiä kaupallisia ja puolustustiedustelusovelluksia.
Silo AI oli Euroopan suurin yksityinen tekoälylaboratorio, jonka AMD hankki, koska AMD tarvitsi eurooppalaista suurten kielimallien osaamista ja kyvykkyyttä, jota se ei pystyisi rakentamaan riittävän nopeasti kilpaillakseen Nvidian kanssa.
Oura Healthin arvostus on siirtynyt kuluttajapuettavasta laitteesta pitkittäiseen terveysdatainfrastruktuuriin — sen 778 m€:n kierros arvostaa sadoista tuhansista käyttäjistä koostuvan biomentrisen tietokannan, ei sormusta.
Kummankin ajanjakson yhteinen piirre on, että Suomen korkean teknologian ekosysteemi on kyennyt tuottamaan yrityksiä, jotka ovat olleet oman aikakautensa teknologiasijoitusteemojen globaalilla eturintamalla.
Suomen korkean teknologian ekosysteemi ei seuraa aaltoja — se surffaa niillä.
Työn laajuus
Raportin tarkoitus on kuvata ja analysoida yleisellä tasolla, mitä Suomen listaamattomien yritysten yrityskauppamarkkinalla tapahtuu korkean teknologian vs. ei-teknologian näkökulmasta, vain informaatiotarkoituksiin.
Kohdeyleisö on 3J:n uutiskirjeen lukijat, suuri yleisö tai kaikki, jotka ovat kiinnostuneita 3J:n yleisistä näkemyksistä Suomen yrityskauppamarkkinoista.
Käyttötarkoitus on tarjota 3J:n uutiskirjeen lukijoille, suurelle yleisölle tai kaikille 3J:n näkemyksistä ja yleiskuvasta Suomen yrityskauppamarkkinalla kiinnostuneille tietoa vain informaatiotarkoituksiin, ei neuvoa minkäänlaisessa päätöksessä tai asiassa. Materiaalit eivät ole tarkoitettu ainoaksi arviointiperusteeksi Suomen yrityskauppamarkkinalla tapahtuvan ymmärtämiseen, eikä niitä tule pitää suosituksena tai neuvona minkäänlaisessa transaktiossa tai muussa asiassa.
Itsearviointi: 3J tunnistaa, että raportti saattaa käyttää eri dataa ja antaa erilaisen kuvan Suomen yrityskauppamarkkinalla tapahtuvista asioista kuin jotkut muut vastaavat toimialaraportit, joita neuvonantajat, konsultit ja toimialajärjestöt tuottavat.
3J ei ole itsenäisesti tarkistanut lähdedatan laatua tai oikeellisuutta, mutta uskoo sen olevan riittävän tarkka raportin tarkoituksiin ja käyttötarkoitukseen, sillä käytetty data on peräisin globaalisti tunnustetulta ja arvostetulta yrityskauppadatantoimittaja Orbiselta (Moody’sin tarjoama globaali yrityskauppatietokanta). Lisäksi 3J on pyrkinyt ottamaan huomioon suurten markkina-aineistojen tyypilliset dataongelmat analyysin tarkkuuden parantamiseksi (ks. alla oleva “Metodologia”-osio).
3J uskoo, mutta ei ole varmistanut, että mahdolliset erot muihin Suomen yrityskauppamarkkinoita käsitteleviin toimialaraportteihin, jos niitä on, selittyvät 1) eri datantoimittajilla 2) eri datantoimittajien erilaisilla datan keräysmenetelmillä ja laajuuksilla 3) sillä, että 3J ottaa huomioon datantoimittajien tietokantojen tyypilliset dataongelmat, samalla epäillen, etteivät muut toimialaraportit tee tätä, 4) 3J:n ainutlaatuisella analyysin laajuudella (eli 3J:n analyysi sulkee pois listaamattomat kaupat, kiinteistö- ja uusiutuvan energian omaisuuskaupat sekä epäluotettavista lähteistä peräisin olevat kaupat).
Siksi 3J arvioi, että data ja analyysi antaa riittävän hyvän, ja vähintäänkin vaihtoehtoisen näkemyksen muihin toimialaraportteihin verrattuna, raportin tarkoituksiin.
Metodologia
Transaktiodata on peräisin Moody’sin tarjoamasta globaalista Orbis-tietokannasta.
Data kattaa enemmistö- ja vähemmistöhankinnat, joissa vähintään yksi kohdeyhteisö on rekisteröity Suomeen ja kohdeyhtiö ei ole pörssiyhtiö. Huom: jos kohdeyrityksen tytäryhtiö tai liiketoimintayksikkö on pörssiyhtiön omistuksessa, se sisällytetään aineistoon. Huom myös, että aineisto ei sisällä listautumisanteja.
Data on siivottu 3J:n toimesta kaupoista, joissa on kriittisiä puuttuvia tietoja (esim. ostaja, kohde, ilmoitetut päivämäärät, yksilöllinen kauppanumero) ja kaksoiskappaleet. Kaupat, jotka alkuperäisessä Orbis-tietokannassa näkyvät useina erillisinä kauppoina, mutta jotka syvemmässä analyysissä selvästi viittaavat samaan kauppaan (esim. useita yksilöllisiä kauppanumeroita samalla ilmoitetulla päivämäärällä ja kohdeyhteisöllä, mutta useilla eri ostajilla) on yhdistetty datassa yhdeksi kaupaksi. Jos kaupan kohde on sisältänyt suomalaisen tytäryhtiön, mutta emoyhtiö on ulkomainen taho, se sisällytetään kauppojen lukumäärädataan, mutta ei kauppa-arvodataan. Jos kauppa on sisältänyt suomalaisen emoyhtiön, mutta tytäryhtiö on ulkomainen, se sisällytetään sekä kauppojen lukumäärä- että kauppa-arvodataan. Kaupat, joissa kohdeliiketoiminta on tuulienergiaa, aurinkoenergiaa tai kiinteistöomaisuutta tai kehitysyhtiö, on suljettu pois datasta (siivous tehty avainsana-analyysillä). Myös kaupat, jotka ovat peräisin tietyistä epäluotettavista lähteistä, on poistettu aineistosta (esim. “Kuulutukset”), sillä niiden ei katsota kuvaavan listaamattomien yritysten yrityskauppamarkkinalla tapahtuvia asioita.
Dataa on täydennetty 3J:n omistamasta kauppatietokannasta saatavilla tiedoilla, joka sisältää ihmisanalyytikon ja tekoälyn parantamaa kauppatietoa julkisista lähteistä ja 3J-analyysistä. Tämä tehdään mahdollistamaan tarkempi analyysi. Tärkeimmät kauppadatan parannukset ovat yksityiskohtaisemmat määritelmät siitä, pidetäänkö kaupan kohdetta korkean teknologian vai ei-teknologian yrityksenä. Luokittelu tehdään tekoälyn ja ihmisanalyytikon toimesta kohdeliiketoiminnan kuvauksista, kaupan kuvauksista, julkisista lehdistötiedotteista ja valittujen kauppojen syvemmästä ihmisanalyysistä.
Seuraavia määritelmiä on käytetty korkean teknologian ja ei-teknologian kaupoille:
1. ”Korkea teknologia” -luokittelut
Ohjelmistot, SaaS, alustan kehittäjät/operaattorit, tekoäly, koneoppiminen, data-analytiikka, konenäkö, tietoturva, kyberturvallisuus, tiedon suojaus, pilvipalvelujärjestelmät, pilviohjatut palvelut, pilvialustat, datakeskukset, bioteknologia, genomiikka, geeniterapia, lääkekehitys, robotiikka, autonomiset järjestelmät, nanoteknologia, nanomateriaalit, kehittyneet materiaalit, puolijohteet, mikrosiput, IoT, älykkäät anturit, puettava teknologia, lääkintäteknologia, lääkinnälliset laitteet, diagnostiikkaohjelmistot, terveystekniikka, fintech, lohkoketju, kryptovaluutta, VR/AR, 3D-tulostus, kvanttilaskenta, pelikehittäjät, pelialustat, sähköajoneuvot, akkuteknologia, energian varastointi, polttokennot, satelliittiteknologia, droonit, fotoniikka, sulautetut järjestelmät, ERP/CRM-ohjelmistotoimittajat, televiestintäpalvelut ja televiestintäinfrastruktuuri, ohjelmistokonsultit ja -kehittäjät ilman omia tuotteita
2. “Ei-teknologia” -luokittelu
Kaikki muu kuin yllä määritelty, kuten valmistajat ja tuottajat (metalli, muovi, kemia, elintarvike, paperi, lasi, puu, huonekalut jne.), teollisuuslaitteet, koneet, pumput, venttiilit, generaattorit, rakennusmateriaalit, energiantuotanto (vesi, tuuli, aurinko, ydinvoima), laivakoneet, laivanrakennus, lastinkäsittely, palontorjuntavälineet, turvavarusteet, vesi/jäteveden käsittelylaitteet, insinöörityöpalvelut, testaus-/tarkastuspalvelut, laboratoriot, ympäristöteknologia, sähköverkot ja sähköntuotanto, vähittäis- ja tukkukauppiaat, konsultit, neuvontapalvelut, kirjanpito, oikeuspalvelut, palkanlaskenta, rakentaminen, alihankkijat, remontointi, LVI-urakointi, kiinteistöt, kiinteistöjohtaminen, rahoituspalvelut, vakuutukset, pääomasijoitukset, pankkitoiminta, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, majoitus- ja ravitsemistoiminta (hotellit, ravintolat, catering), kuljetus ja logistiikka, bussi-/taksipalvelut, varastointi, henkilökohtaiset palvelut (siivous, turvallisuusvartijat, kampaamot, pesulapalvelut), maatalous, metsätalous, kalastus, kaivostoiminta, tapahtumatuotanto, mainos-/markkinointitoimistot, matkatoimistot, media (sanomalehdet, aikakauslehdet, radio, TV, kustantaminen), koulutus, valmennus, koulutuspalvelut, teleoperaattorit (kuitu/laajakaista/kaapeli-TV-palveluntarjoajat), huoltoasemat, öljytuotteiden palvelut, kirjanpito- ja hallintopalvelut.
Klikkaa tästä ja tilaa 3J:n kuukausittain julkaistava uutiskirje sähköpostiisi!
"*" näyttää pakolliset kentät
