Tervetuloa 3J:n uutiskirjeen pariin!
Tämän kuun katsauksen aiheet
1) Katsaus kvartaalin yrityskauppa-aktiivisuuteen
2) Artikkeli: Miksi suomalaiset yritykset myydään ulkomaille?
Markkinakatsaus
Tilastojemme mukaan toisen vuosineljänneksen yrityskauppojen lukumäärä laski 15% edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuosien 2018-2024 keskiarvoon verrattuna kauppamäärä oli vain noin 2% pienempi.
Aikaisempien markkinakatsauksien havaintojen mukaisesti valmistusteollisuus sekä IT-palvelut ja ohjelmistot jatkavat aktiivisimpina yrityskauppojen sektoreina vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Vuoden 2025 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana toteutuneista kaupoista noin 74 prosentissa ostaja oli suomalainen(huom. kauppa määritetään suomalaiseksi, jos kohteen ostajista kaikki tai vähintään yksi on suomalainen). Kuten alla olevasta taulukosta on nähtävillä, tämä on korkein luku useaan vertailukauteen.
Miksi suomalaiset yritykset myydään ulkomaille?
Ulkomaisten ostajien merkittävä osuus yrityskaupoissa on ollut viime vuosina kuuma puheenaihe. Monet ovat nostaneet suomalaisten pääomien sekä keskisuurten yritysten eli ”mittelstandien” puutteen Suomen merkittäväksi ongelmaksi. Suomalaisen teknologiafirman siirtyessä ulkomaalaiseen omistukseen harmitellaan sitä että ”yritys ei ole enää suomalainen”, ja että ”yritykset myydään ulkomaille pääomien puutteen takia”.
Tilastojemme perusteella siihen onko ostaja suomalainen vai ulkomaalainen vaikuttaa erityisesti kaksi asiaa: Yrityksen koko ja yrityksen toimiala.
Kokoluokkakohtaisessa tarkastelussa, mitä suurempi yhtiön liikevaihto on, sitä suurempi on ulkomaalaisten ostajien osuus. Kuitenkin niin, että ulkomaisten ostajien osuus on suurin 10-50 miljoonan euron liikevaihdon kokoluokassa, ja toiseksi suurin yli 50 miljoonan euron liikevaihdon luokassa.
Huom: Aineisto sisältää listaamattomien yritysten enemmistökaupat, jossa transaktion kohde on Suomesta Lähde: Orbis
Toimialakohtaisessa tarkastelussa, mikäli yrityksen toimiala on valmistusteollisuus (36,5%) tai IT-palvelut ja ohjelmistot (36,9%) ulkomaalaisten ostajien osuus on selvästi suurempi muihin toimialoihin verrattuna (<27,9%). Tämä vahvistaa edellisissä markkinakatsauksissa esiin tuomamme havainnot ulkomaalaisten korkeasta osuudesta teknologia- ja valmistusteollisuuden yrityskaupoissa.
Huom: Aineisto sisältää listaamattomien yritysten enemmistökaupat, jossa transaktion kohde on Suomesta Lähde: Orbis
Toimialojen väliset erot yrityskauppa-aktiivisuudessa selittävät myös miksi 10-50 MEUR liikevaihdon yrityskauppojen parissa ulkomaisten ostajien osuus on isompi kuin yli 50 miljoonan euron liikevaihdon kokoluokassa.
10-50 miljoonan euron liikevaihdon yrityskaupoissa valmistusteollisuuden ja it-sektorin kauppojen yhteenlaskettu osuus vuosina 2018-2025 on lähes puolet (49,2%), kun taas yli 50 miljoonan euron liikevaihdon kokoluokassa kyseinen osuus on vain noin kolmannes (32,3%).
Koska valmistusteollisuuden ja IT-alan yritysten osuus suurimmissa yrityskaupoissa on pienempi, on myös ulkomaalle myytyjen yritysten osuus maltillisempi.
Globaalin liiketoimintapotentiaalin omaavat teknologiafirmat houkuttelevat kansainvälisiä ostajia
Onko kyse siitä, että teknologiayritykset myydään ulkomaille koska meillä ei ole pääomia, vai siksi että globaalia liiketoimintaa tehtäessä myös ostajajoukko muuttuu kansainvälisemmäksi?
Valmistusteollisuuden ja It-sektorin yrityksistä useat yritykset tekevät kansainvälistä liiketoimintaa, tai vähintäänkin omaavat potentiaalia globaaliin liiketoimintaan. Kun ostettavan yrityksen liiketoiminta on globaalia, on kyseisen yrityksen ostaminen ulkomaalaiselle toimijalle luontevaa.
Kilpailu globaaleilla teknologiamarkkinoilla on kovaa, ja liiketoiminnan skaalausvaiheessa pelkkä pääoma ei ole se mikä ratkaisee. Tarvitaan myös osaamista, ja kansainväliset teknologiayhtiöt- ja rahastot pystyvät tarjoamaan tämän komponentin.
Kun suomalainen teknologiayhtiö myydään ulkomaalaiselle teknologiasijoittajalle, syntyy kyseiselle yhtiölle ja sen henkilöstölle ainutlaatuinen mahdollisuus osaamisen ja tietotaidon kehittämiseen.
Mikäli lähestymme asiaa tehokkaiden markkinoiden näkökulmasta voimme olettaa, että parhaiten liiketoimintaa ymmärtävä ostaja voi maksaa parhaan hinnan. Pelkkä pääoma ei siis edes ole ratkaisu siihen, että suomalaiset yritykset jäisivät suomalaiseen omistukseen.
Tästä muodostuu paradoksi. Mikäli tavoittelemme tilannetta, jossa suomalaiset teknologiayritykset jäävät suomalaiseen omistukseen, tarvitsemme lisää osaamista. Yksi keskeisistä väylistä tällaisen osaamisen hankkimiseen on kuitenkin juuri yrityskaupat.
Sen sijaan että näkisimme suomalaisten yritysten siirtymisen ulkomaiseen omistukseen kategorisesti huonona asiana, meidän pitäisi olla tyytyväisiä kauppojen luomasta potentiaalista.
Mikäli suomalaiset teknologiayritykset eivät saa rahoitusta, on käsissämme ongelma. Mutta jos ne myydään ulkomaalaiseen omistukseen, koska ne voivat maksaa yrityksistä markkinahinnan paremman osaamisen takia, lähestytään asiaa väärästä näkökulmasta.
Yrityskaupat tuovat kansainvälistä osaamista Suomeen
Toukokuussa 2025 Cleantech-VC pioneeri Emerald Technology Ventures sijoitti suomalaiseen Cajo Technologiesiin. Cajo Technologies valmistaa lasermerkintäjärjestelmiä, joihin sillä on patentoitu teknologia. Cajo on toimittanut tuotteitaan yli 80 maahan, joten liiketoiminta on globaalia.
Emerald Technology Venturesin neljä portfolioyhtiötä kuuluvat TIME:sin vuoden 2025 Top 250 Greentech-yhtiöt listalle. Kyseessä on siis sijoittaja, jolla on merkittävää kokemusta vihreän teknologian globaaleista kasvuyrityksistä.
Huhtikuussa 2025 tanskalainen wekomply osti suomalaisen It-järjestelmäyhtiön Falconyn. Falconyn liiketoiminta on kansainvälistä, ja myös sen palveluita käytetään yhtiön nettisivujen mukaan yli 80 maassa.
Kumpikaan ostetuista yrityksistä ei ole liikevaihtoluokaltaan jättiläinen, mutta liiketoiminta on teknologiapainotteista ja kansainvälistä. Onkin loogista, että tässä ryhmässä myös ostajajoukko on kansainvälisempi.
Way Data Technologies on suomalainen start-up joka kehittää datapohjaista kalustonhallintaohjelmistoa. Toukokuussa yhtiö keräsi 2,6 miljoonan euron esirahoituksen alustansa lanseeraamista varten. Rahoituskierrosta johti pale blue dot niminen VC. Heidän lisäksi mukana kierroksessa oli yhtiön perustajia, sekä enkelisijoittajia kuten Miki Kuusi (Wolt) ja Tuomo Riekki (Smartly.io).
Mukana oli siis sekä kansainvälisiä toimijoita, mutta myös suomalaista pääomaa sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat myyneet teknologiayrityksensä ulkomaisille sijoittajille.
Sen sijaan että harmittelemme suomalaisten yritysten päätymistä ulkomaalaiseen omistukseen, meidän kuuluu keskittyä asioihin, jotka mahdollistavat tällaiset hienot menestystarinat myös jatkossa.
Kun saamme Suomeen tarpeeksi teknologiaorientoituneita osaajia joilla on myös esimerkiksi yrityskauppojen kautta hankittua pääomaa, kehittyvät pääomamarkkinamme oikeaan suuntaan.
Lähteet:
https://emerald.vc/emerald-invests-in-cajo-technologies-sustainable-laser-marking-leader
https://www.falcony.io/press-releases/falcony-joins-wekomply
"*" näyttää pakolliset kentät
