3.10.2019 Blogi

Muuttaako IFRS 16 yrityskauppojen tunnuslukuja ja markkinakäytänteitä?

Uusi listattujen yritysten kirjanpidon standardi IFRS 16 tuli voimaan tämän vuoden tammikuussa. Arvopaperissa 17.9.2019 julkaistussa artikkelissa muutosta päivitellään ja kuvaillaan raflaavasti ”sillisalaatiksi”. Päätin ottaa selvää, mistä IFRS 16 -standardissa on kyse ja voiko sillä olla yhteyttä PK-yritysten yrityskauppoihin?

Standardin taustalla on kirjanpidon asiantuntijoiden huoli yritysten velkojen kaltaisista vastuista, joita ei ole kirjattu niiden taseisiin. Hyviä esimerkkejä näistä vastuista ovat tuloslaskelman liiketoiminnan muissa kuluissa operatiivisella leasingrahoituksella hankitut omaisuuserät, kuten ajoneuvot, teollisuuden koneet, IT-infrastruktuuri sekä kiinteistöjen vuokrasopimukset.

Vuokria vastaavat omaisuuserät kirjataan taseeseen varaksi ja vastaavien vuokramaksujen nykyarvo veloiksi. Lähde: Effects Analysis International Financial Reporting Standard®

IFRS 16 -standardin tarkoituksena on saada aikaan tarkempi kuva listattujen yritysten varoista ja veloista sekä parantaa niiden välistä vertailtavuutta. Kaikki edeltävä kuulostaa tähän asti hyvältä. Tarkemmin analysoituna IFRS 16 saattaa kuitenkin aiheuttaa markkinoilla sekaannusta, koska sen käyttöönotto muuttaa yritysten taloudellisia tunnuslukuja. Ellei ennen 2019 vuotta raportoituja lukuja oikaista IFRS 16 -standardin mukaisesti, ne eivät ole vertailukelpoisia suhteessa ”IFRS 16 -jälkeiseen aikaan”.

IFRS 16 – lyhyt oppimäärä

IFRS 16 ei ole uusi ilmiö. Standardia on luotu perusteellisesti yli 10 vuotta. Ennen IFRS 16 -muutosta monet listatut yritykset kirjasivat kirjanpidossaan vuokra- ja leasingkulut tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin. Tulevia vuokravastuita ei kirjattu taseeseen, vaan ne esitettiin tulosraporttien liitteissä taseen ulkopuolisina vastuina.

Tuloslaskelmaan tehtävät kirjaukset yhtenäistyvät.
Lähde: Effects Analysis International Financial Reporting Standard®

Yksinkertaistettuna IFRS 16 -standardin perusteella kaikki merkittävät vuokra- ja leasingsopimukset kirjataan taseeseen varoiksi ja veloiksi. Esimerkiksi Finnair kirjaa leasing-lentokoneensa pitkäaikaisiin varoihin ”käyttöoikeuslaivasto” -termillä sekä näitä vastaavien tulevien leasingmaksuvelvoitteiden nykyarvon taseen pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ”vuokrasopimusvelat” -termillä.

Kirjanpidossa yllä olevat varat ja velat jaksotetaan tuloslaskelmaan kuluksi poistoina (omaisuuserä) ja rahoituskuluna, jotka vastaavat kassasta maksettuja leasingmaksuja sekä vastaavasti vähentävät omaa pääomaa. Edelliseen peilaten, Finnair kirjaa käyttöoikeuslaivastosta vuotuisen poiston ja vuokrasopimusveloista korkokulun.

 

Spekulointia tunnuslukujen muutoksista

IFRS 16 korottaa käyttökatteita kaikilla sektoreilla.
Lähde: Europe Economics Ex ante Impact Assessment of IFRS 16

IFRS 16 on kirjanpitoon vaikuttava standardi. Yritysten tuottamat kassavirrat eivät muutu standardin käyttöönotosta. Tämän johdosta listattujen yhtiöiden osakkeiden arvojen ei pitäisi muuttua standardin vaikutuksesta.

Standardi vaikuttaa merkittävimmin käyttökatteiden (EBITDA) ja korollisten velkojen kirjauksiin sekä näihin liittyviin tunnuslukuihin. Tämän seurauksena usein käytetyt arvostuskertoimet, kuten yritysarvo/käyttökate (EV/EBITDA) muuttuvat usealla toimialalla. Suurin vaikutus koetaan kaupan, matkustuksen sekä teollisten hyödykkeiden toimialoilla.

Listattujen yritysten EV/EBITDA-kerroin voi nousta tai laskea riippuen yrityksen pääomarakenteesta sekä käyttökatteen ja korollisten velkojen suhteellisesta muutoksesta. Tilanteessa, jossa yritysarvon (EV) muutos on suhteellisesti korkeampi kuin käyttökatteen (EBITDA) muutos, yrityksen EV/EBITDA-kerroin kasvaa verrattuna IFRS16 -standardia edeltävään aikaan (esim. Finnair Oyj). Vastaavasti tilanteissa, joissa yritysarvon (EV) muutos on suhteellisesti matalampi kuin käyttökatteen (EBITDA) muutos, EV/EBITDA-kerroin laskee verrattuna IFRS16 -standardia edeltävään aikaan (esim. Kesko Oyj).

 

EV/EBITDA -kerroin voi nousta tai laskea IFRS 16 -standardin käyttöönoton takia
Lähteet: Finnair Oyj, Kesko Oyj.

 

Vieraan pääoman osuus kasvaa taseissa ja pienentää WACC-diskonttokorkoja.

Yritysten taseiden rakenne muuttuu, koska leasing- ja vuokramaksuien nykyarvo kirjataan taseeseen korolliseksi velaksi. IFRS 16 jälkeisessä ajassa korollisten velkojen suhteellinen osuus koko pääomasta on siis suurempi. Europe Economicsin tilaston mukaan esimerkiksi vähittäiskaupan toimialalla vieraan pääoman suhde koko pääomaan nousee noin 26 prosentista noin 38 prosenttiin. Jos tästä korkeammasta vieraan pääoman suhteesta tulee uusi normaali, tämä tarkoittaa kassavirtaperusteisessa arvonmäärityksissä (esim. DCF) matalampia WACC-diskonttokorkoja sekä korkeampia yritysarvoja (EV). Tämän pitäisi ainakin teoriassa vastata IFRS 16 -standardin käyttöönoton vaikutusta listattujen yritysten yritysarvoihin.

Yllä olevat muutokset huomioitaneen PK-yritysten yrityskauppojen markkinakäytänteissä

Yrityskauppojen arvonmäärityksissä teoreettisesti luotettavimpina malleina ja vertailudatana pidetään markkinaperusteisia verrokkikauppoja sekä niistä johdettuja arvostuskertoimia. Useimmat yrityskaupat, joista raportoidaan julkisia kertoimia, ovat listattujen yritysten tekemiä. Tämän vuoksi myös esimerkiksi PK-yritysten EV/EBITDA-arvostuskertoimet saattavat muuttua IFRS 16 jälkeisenä aikana. Vuosi 2019 on ensimmäinen virallinen listattujen yritysten ”IFRS 16 -raportointivuosi”, jonka vuoksi toteutuneiden yrityskauppojen ja IFRS 16 -muutoksen yhteydestä on olemassa tällä hetkellä vähäinen määrä tietoa.

Listattujen yritysten tunnuslukujen muutokset saattavat heijastua viiveellä PK-yritysten arvostuskertoimiin ja yrityskauppojen markkinakäytänteisiin. Esimerkiksi kauppahintaneuvotteluissa voidaan ryhtyä käyttämään väliaikaisesti EV/EBITDA-kertoimien sijaan EV/EBITA-kertoimia, koska uusi standardi vaikuttaa vähemmän tähän tunnuslukuun ja mahdollistaa paremmin historiallisen vertailudatan käytön.

Vaikka IFRS 16- standardin tarkoituksena on parantaa yritysten vertailtavuutta, se saattaa kasvattaa lyhyellä aikavälillä arvonmääritysten subjektiivisuutta sekä heikentää samalla toimialalla toimivien PK-yritysten arvonmääritysten vertailtavuutta. PK-yritysten arvostuskertoimet muodostuvat yritysten kasvusta, kannattavuudesta ja kassavirroista. Teoriassa kirjanpidon muutokset eivät vaikuta näihin taloudellisiin fundamentteihin. Lopullinen muutos selviää kuitenkin vasta sen jälkeen, kun olemme saaneet tarpeeksi yrityskauppadataa, jonka avulla voimme arvioida tarkemmin mahdollisia markkinakäytänteiden muutoksia.

Akseli Paavola


3J Partners palvelee asiantuntijana ja neuvonantajana vaativissa yrityskaupoissa. Haluaisitko kuulla lisää aiheesta? 

Ota rohkeasti yhteyttä meihin, niin jutellaan. Luottamuksellisesti.