30.11.2023 Blogit ja vlogit

3J markkinakatsaus 11/23: Käänne jatkuu

Tervetuloa 3J.n uutiskirjeen pariin!

Marraskuun katsauksessa käsittelemme seuraavia aiheita:

1) Lokakuun yrityskaupat: Käänne jatkuu

2) Pääomasijoittajien rooli tulevaisuudessa osa 2: Varainkeruu ja exit-aktiviteetti romahtanut

3) Liitetaulukot: Yrityskaupan tilastot toimialoittain ja kokoluokittain

Markkinakatsaus: Käänne jatkuu

Lokakuun yrityskauppamäärät jatkaa kasvu-uralla

Vuosi lähestyy loppuaan ja on jälleen aika tarkastella mitä yrityskauppamarkkinalla oikein tapahtuu.

Tämän vuoden kolmas kvartaali oli ensimmäinen kvartaali pitkään aikaan, kun yrityskauppojen lukumäärä kääntyi kasvuun pitkän laskukauden jälkeen. Lokakuun uudet tilastot indikoivat, että yrityskauppamarkkina jatkoi kasvutrendillä.

Yrityskauppojen lukumäärä oli lokakuussa jopa n. 31 % korkeammalla kuin edellisenä vuonna. Korkeaa kasvulukemaa selittää kuitenkin enemmän heikko vertailuluku kuin yrityskauppojen lukumäärän absoluuttisesti iso määrä.

Kun lokakuun yrityskauppojen lukumäärää vertaa pidemmän aika välin keskiarvoon vastaavalla ajanjaksolla, on yrityskauppojen lukumäärä edelleen n. 30 % alle pidemmän aikavälin keskiarvon.

Jos katsotaan vuoden aikana toteutuneita kauppojen kokonaismäärää, on yrityskauppojen lukumäärä n. 11 % alle edellisen vuoden ja 20 % alle pidemmän aikavälin keskiarvon.

Mikäli yrityskauppa-aktiviteetti jatkaa nykyisellä tasollaan ensi vuonna, voi varovaisesti arvioida, että ensi vuonna yrityskauppojen lukumäärä voisi olla jo pidemmän aikavälin keskitason tuntumassa.

Taulukko 1: Suomen yrityskauppojen lukumäärä kvartaaleittain 2022-2023 / Orbis M&A-tietokanta, 3J analyysi

Olosuhteet yritysten luottamuksen palautumiseen parantuneet

Mielestämme tärkein muuttuja, joka määrittää yrityskauppa-aktiviteettia on yritysjohdon luottamus tulevaisuuteen. Tällä hetkellä yritysten luottamus on lähellä COVID-kriisin pohjia.

Yritysten luottamuksen määrittää mielestämme kuitenkin pörssikurssien viimeaikainen kehitys. Jos pörssit ovat olleet nousussa, on yritysjohto ja pääomasijoittajat luottavaisia tulevaisuuteen ja isoja investointeja uskalletaan tehdä, ja jos pörssit ovat olleet laskussa, ovat yritysjohtajat ja pääomasijoittajat pelokkaita eikä isoja investointeja uskalleta tehdä.

Tämä on päinvastoin mitä kaikki historialliset tilastot indikoivat mitä pitäisi tehdä, mutta tämä näyttää olevan markkinarealiteetti.

Kuva 1: Suomen yrityskauppojen lukumäärä 2016-2023 / Orbis M&A-tietokanta, OECD-tilastot, 3J analyysi

Kuva 2: Yritysten luottamusindeksi (BCI) / Lähde: OECD

Kuva 3: OMX25 kehitys YTD / Lähde: Tradingview
Kuva 4: US 10 year bond yield / Lähde: Tradingview

Viime kuukausi näytti olevan pörssimarkkinoilla jonkin asteinen psykologian kääntymisen merkki. USA:ssa inflaatio oli n. 0,1 %-yksikköä alle odotusten, joka sai pörssit kääntymään selvään nousuun ja korot selvään laskuun suhteessa lähikuukausiin.

Mikäli pörssit jatkavat nousu-uralla vielä pari kuukautta, uskomme että uutisotsikoissa ja markkinakommenteissa aletaan painottamaan negatiivisten asioiden sijaan positiivisia asioita.

Vaikka tosiasiallisesti tulevaisuus on yhtä epäselvä kuin ennenkin, luultavasti markkinatoimijoiden itselleen kertoma tarina menee niin, että inflaatio näyttää hidastuneen eikä korkojen enää odoteta nousevan, ellei jopa laskevan.

Tämä kääntäisi yritysten luottamusindeksin noususuuntaiseksi ja rahoittajien kukkarot voisivat aueta helpommin. Isoja investointeja uskallettaisiin taas tehdä sekä teollisten ostajien että pääomasijoittajien toimesta.

Pääomasijoittajan varainkeruu ja exit-transaktiot hyytyneet täysin

Edellisissä uutiskirjeissämme olemme todenneet useaan otteeseen, että matalan yrityskauppa-aktiviteetin taustalla on osin pääomasijoittajien matala aktiviteetti. Pääomasijoitusyhdistyksen uusista tilastoista nähdään, ettei trendi ole kääntynyt vuoden 2023 vuosipuoliskon aikana.

Suomalaiset pääomasijoittajat toteuttivat vain viisi exit-transaktiota vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä on noin kolmanneksen vähemmän kuin edellisenä vuona.

Kuva 5: Suomalaisten Buyout- ja Growth- pääomasijoittajien varainkeruu ja sijoitukset (kpl) / Lähde: Pääomasijoitusyhdistys tilastot H1/2023

Osasyy pääomasijoittajien exit-transaktioiden vähyydelle on ostajien ja myyjien näkemyserot kohteiden arvostustasoista.

Pääomasijoittajat keräsivät viime vuosina paljon uusia varoja, jotka on sijoitettu korkeiden arvostustasojen aikaan. Nyt arvostustasot ovat laskeneet, jolloin pääomasijoittajat viivästyttävät myyntejään niin pitkään kuin mahdollista.

3J on ollut viime aikoina useissa projekteissa ostajan neuvonantajana pääomasijoittajataustaisten yritysten tarjouskilpailutuksissa, jossa tarjotut hinnat ovat olleet niin matalat, että pääomasijoittajat ovat päättäneet keskeyttää koko myyntiprojektin.

Epäilemmekin, etteivät kaikki viime vuosina pääomarahastoja aloittaneet hallinnointiyhtiöt pysty jatkamaan toimintaansa tämän syklin jälkeen, koska heidän asiakkaansa (institutionaaliset sijoittajat) ovat pettyneitä joidenkin rahastojen tuottolukuihin tai rahojen palauttamisen viivästyksiin.

Damned if you do and damned if you don’t

Uutta rahaa pääomasijoitusrahastoihin kerättiin vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain n. 7 MEUR, mikä on täydellinen romahdus verrattuna aikaisempiin vuosiin (useita satoja miljoonia vuodessa).

Kuva 6: Suomalaisten Buyout- ja Growth- pääomasijoittajien varainkeruu ja sijoitukset (MEUR) / Lähde: Pääomasijoitusyhdistys tilastot H1/2023

Viime kirjeissä olemmekin uumoilleet, että jotakin tällaista saattaisi käydä.

Korkotason nousun myötä yritysten velkakirjoista saa käytännössä pääosin riittävän tuotto-odotuksen institutionaalisten sijoittajien tarpeeseen, joten instituutioilla ei ole kannustinta allokoida lisää varoja korkean riskin osake- tai pääomasijoitusrahastoihin.

Lisäksi instituutioiden osake- ja velkakirjaportfolioiden arvot ovat laskeneet selvästi, mutta samaan aikaan pääomasijoitusrahastojen ja kiinteistörahastojen arvoja ei ole laskettu samassa tahdissa, minkä takia niiden osuus instituutioiden salkussa on ylipainossa.

Paradoksaalisesti, jos pääomasijoitusrahastot ja kiinteistörahastot alas kirjaisivat rahastojensa arvoja pörssikehitystä vastaavasti, laskisi niiden osuus instituutioiden salkuissa ja uusien rahastojen keräys siten tervehtyisi. Toisaalta silloin myös näytetyt tuottolukemat näyttäisivät heikommilta, mikä taas vaikeuttaa uusien rahastojen keräystä.

Damned if you do and damned if you don’t.

Pääomasijoittajien ammusvarastot tyhjenemässä pikkuhiljaa

Isossa kuvassa näyttää siltä, että buumivuosina kerättyjä rahoja sijoitetaan hyvää vauhtia, mutta uusia rahastoja tai exit-transaktioita ei toteuteta. Vuodesta 2022 eteenpäin pääomasijoitusten rahastojen sijoitukset ovat ylittäneet selvästi uusien varojen keruun.

Vuosina 2019-2023H1 pääomasijoittajat ovat keränneet varoja n. € 2,6 mrd., joista on sijoitettuna € 1,8 mrd.. Sijoitettavaa on siis vielä n. 800 MEUR, josta tasaisen tahdin taulukolla nykyisellä tahdilla sijoitettavaa on vielä n. 1-1,5 vuodeksi.

Mikäli uusia rahastoja ei saada kerättyä ja exit-aktiviteetti ei ala piristymään, on hyvä kysymys mikä on equity-puolen pääomasijoittajien rooli lähivuosina Suomen yrityskauppamarkkinalla.

On mielenkiintoista jäädä seuraamaan, miten Suomalaisten pääomasijoitusrahastojen varainkeruu kulkee seuraavan 1,5 vuoden aikana, sillä analyysimme perusteella se on avainroolissa seuraavien vuosien yrityskauppamarkkinoiden aktiviteetin määrittäjänä.

LIITETAULUKOT

Taulukko 2: Yrityskaupat toimialaluokittain
Taulukko 3: Suomen yrityskauppojen lukumäärä kokoluokittain
Taulukko 4: Suomen yrityskauppojen lukumäärä kokoluokittain kvartaalitasolla 2022-2023

Uutiskirjeen tilaus

Klikkaa tästä ja tilaa 3J:n kuukausittain julkaistava uutiskirje sähköpostiisi!