3J uutiskirje 05/23: Länsirintamalta ei mitään uutta
Toukokuun uutiskirjeessä käsittelemme seuraavia aiheita:
1) Markkinakatsaus 04/2023: Länsirintamalta ei mitään uutta
2) Analyytikkomme essee: Miten ajatusvinoumat vaikuttavat sijoituspäätöksiimme
3) Linkit ja vinkit: “How much skill (alpha) a concentrated stock picker needs to beat a fully diversified benchmark index?”
Antoisia lukuelämyksiä 3J tiimin puolesta!
1. 04/23: Länsirintamalta ei mitään uutta
Yrityskauppamarkkina jatkoi heikoissa tunnelmissa huhtikuussa
Tämän kuukauden markkinakatsaus on aikaisempia lyhyempi, sillä markkinatunnelmissa ei ole havaittavissa juurikaan muutosta sitten edellisten katsausten. 3J:n keräämät yrityskauppatilastot indikoivat markkinan jatkavan edelleen selvässä laskussa suhteessa vuoteen 2022 ja pidemmän aikavälin keskiarvoihin.
3J:n tilastojen mukaan Suomessa tapahtui vuoden 2023 tammi-huhtikuussa 73 yrityskauppaa, mikä on 29 % vähemmän kuin vuonna 2022 vastaavaan aikaan. Vuoden 2023 tammi-huhtikuu oli heikko myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä kauppamäärä oli 39 % alle pidemmän aikavälin keskiarvon.
Yrityskauppojen lukumäärä on laskenut lähes kaikissa liikevaihtoluokissa. Poikkeuksena ovat 0–1 MEUR liikevaihtoluokan yrityskaupat, jotka näyttävät olevan kasvussa edelliseen vuoteen nähden.
Kuva 1: Suomen yrityskauppojen lukumäärä tammi-huhtikuu 2023 / Lähde: Orbis M&A-tietokanta, 3J analyysit
Ostajat ja myyjät hakevat asemiaan
3J:n oma tarjousaktiviteetti, projektiaktiviteetti ja uusien projektien aloitukset ovat normaalitasolla, indikoiden että asiakkaat odottavat jo markkinatilanteen parantumista. Lisäksi 3J:llä kysyntää on riittänyt arvonmääritys- ja rahoitussuunnittelupalveluille, jotka ennakoivat hyvin tulevaisuuden yrityskauppa-aktiviteettia.
Toisaalta kuitenkin 3J:n projektien läpimenoajat ovat pidentyneet, kun sekä ostajat että myyjät tarkkailevat tilannetta, odottavat rahoitusympäristön vakautumista ja hakevat yhteneväistä näkemystä valuaatiotasoista uudessa korkoympäristössä.
3J:n näkemyksen mukaan tämän hetken yrityskauppamarkkinan iso kuva on se, että eniten aktiviteettia on tällä hetkellä teollisten toimijoiden välisissä yrityskaupoissa, kun taas pääomasijoittajat venyttävät myyntejään parempien valuaatioiden toivossa. Lisäksi pääomasijoittajien ostoja rajoittaa, ettei uusia rahastoja ole juurikaan kerätty viime kesän jälkeen.
Tarkempia ajatuksiamme tämän hetken markkina-ajureista löytyy helmikuun katsauksessa, joka on edelleen validi, sillä tilanne ei ole sittemmin juurikaan muuttunut.
Jäämme tarkkailemaan tilannetta, josko markkina alkaisi näyttää heräämisen merkkejä jossakin vaiheessa. Ottaen huomioon tyypillinen n. 6 kk:n yrityskauppaprosessin kestoaika, on yrityskauppa-aktiviteetin normalisoituminen odotettavissa aikaisintaan tämän vuoden loppupuolella.
2. Analyytikkomme essee: Miten ajatusvinoumat vaikuttavat sijoituspäätöksiimme
Perinteinen rahoitusteoria perustuu ajatukseen tehokkaista markkinoista ja rationaalisesta kuluttajasta. Käyttäytymistaloustieteilijät kuten Tversky ja Kahneman ovatkin haastaneet tätä perinteistä näkökantaa tuomalla esiin ajatuksia sijoittajien ja taloudellisten toimijoiden rationaalisuutta rajoittavista tekijöistä.
Daniel Kahnemanin vuoden 2011 moderni klassikko ”Thinking Fast and Slow” on tuonut tunnetuksi teorian päätöksentekoomme liittyvistä prosesseista ja siitä, kuinka ihmisellä on kaksi erilaista ”systeemiä” joita käytämme asioiden analysoimiseen ja ongelmanratkaisuun erilaisissa tilanteissa.
Systeemi 1 on nopeaan päätöksentekoon tarkoitettu, ajatteluamme vähemmän kuormittava prosessi. Sen tekemät päätökset perustuvat aiempiin kokemuksiimme tilanteista, jotka systeemi rinnastaa meneillään olevaan tilanteeseen. Systeemi 1 onkin ikään kuin oma autopilottimme, joka mahdollistaa sujuvan päätöksenteon arkipäiväisissä asioissa, jotka eivät vaadi suurta ongelmanratkaisukykyä.
Systeemi 2 taas on tapamme ratkoa syvällistä ajattelua vaativia ongelmia, ja täten se on myös paljon kuluttavampi ja hitaampi menetelmä. Kun systeemi 1 ajautuu tilanteeseen, jossa sen toiminta ei riitä ongelmanratkaisuun, se usein pyytää systeemi 2:sta astumaan esiin.
Näin ei aina kuitenkaan ole ja tässä tilanteessa piileekin päätöksentekoomme liittyvät riskit.
Koska nopea päätöksentekomme perustuu heuristiikkoihin, eli ikään kuin ajattelumme nyrkkisääntöihin, sen käyttäminen monimutkaiseen päätöksentekoon voi johtaa toteuttamaan huonoja ratkaisuja ja ajaa ei niin toivottuihin tilanteisiin.
Ajatusvinoumat
Yksi keskeisimmistä nopeaa päätöksentekoa koskevista harhoista on sen tapa käsitellä epävarmuutta. Epävarmuuden välttely onkin yksi keskeisimmistä harhoista, joihin voimme sortua nopealla päätöksenteolla.
Ellsbergin vuonna 1961 ilmestynyt artikkeli ”Risk, ambiguity, and the savage axioms” toi tunnetuksi Ellsbergin paradoksin, joka kuvaa mainiosti taipumustamme vältellä epävarmuuksia.
Artikkelissa toteutettiin testi, jossa kahdessa uurnassa on sekä punaisia että mustia palloja. Ensimmäisessä uurnassa on 50 punaista palloa ja 50 mustaa palloa, kun taas toisen uurnan tarkat punaisten ja mustien pallojen määrät ovat meille tuntemattomat.
Testiin osallistuneiden oli ensin tarkoitus valita uurna, josta he yrittäisivät nostaa punaisen pallon, jonka jälkeen heidän kuului valita uurna, josta he yrittäisivät nostaa mustan pallon. Enemmistö valitsi nostaa kummatkin pallot uurnasta, jossa pallojen jakauma oli tiedetysti 50:50.
Tämä valinta on ristiriitainen. Mikäli testattava yrittää löytää punaisen pallon uurnasta, jossa eriväristen pallojen suhde on 50:50, voidaan ajatella, että hänen näkemyksensä mukaan toinen uurna sisältää enemmistön mustia palloja. Enemmistö kuitenkin valitsee 50:50 uurnan myös yrittäessään löytää mustaa palloa. Tämä päätös on loistava esimerkki siitä, kuinka odotusarvon maksimoimisen sijaan ihmiset ovat taipuvaisia valitsemaan vähemmän epävarman vaihtoehdon.
Koska systeemi 1 toimii nyrkkisääntöjemme ja kokemuksiemme perusteella, se voi johtaa helposti tilanteisiin, jossa yhdistämme kaksi toisiinsa kuulumatonta asiaa keskenään. Nopean ajattelun tarkoitus on löytää äkkinäisiä ratkaisuja ongelmiimme. Siksi se altistaa meidät tilanteille, joissa tulkitsemme asioita siten, että ne tukevat meidän aikaisempia näkemyksiämme. Tätä taipumusta kutsutaan vahvistusharhaksi.
Sijoittaminen ja objektiivisen päätöksenteon merkitys
Oman ajattelun ja päätöksenteon ymmärryksen merkitys korostuu sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Sijoituspäätös perustuu lähtökohtaisesti tietylle ajatukselle yhtiön tilasta, arvostustasosta, ja tulevaisuuden näkymistä. Usein tähän päätöksentekoon liittyy myös tiettyjä ehtoja tai välietappeja, joiden toteutumista sijoittaja seuraa tarkasti, ja joiden epäonnistuessa sijoituksen ”teesi” ei ole enää voimassa.
Esimerkiksi päätöksenteon vahvistusharha voi ajaa sijoittajan tilanteeseen, jossa se tulkitsee yrityksen kehitystä ja sen julkistamaa informaatiota tukeakseen omaa päätöstä sijoittaa yhtiöön, vaikka oikeasti hänen kuuluisi tarkastella eteneekö tarina hänen asettamiensa ehtojen mukaisesti.
Yhtiökohtainen sijoitussuunnitelma, ja sijoituskohteiden prosessinomainen käsittely ovat keinoja, joiden avulla pyritään minimoimaan ajatusvinoumien vaikutus rationaaliseen päätöksentekoon. Yhtiökohtaisesti laadittu sijoitussuunnitelma auttaa seuraamaan yhtiön kehitystä, ja tarjoaa ratkaisuja, mikäli tarina ei etenekään suunnitelman mukaisesti. Epävarmuuden välttely voi johtaa tilanteeseen, jossa hylkäämme potentiaalisen sijoituskohteen ennenaikaisesti sen riskitason ja siihen liittyvien epävarmuuksien takia.
Prosessinomainen yhtiöiden analysointi auttaa kuitenkin käsittelemään riskejä objektiivisemmin, ja punnitsemaan niiden vaikutusta tuottopotentiaaliin. Erilaisten skenaarioiden luominen ja niiden todennäköisyyksiin perustuva arvonmääritys on hyvä tapa hahmotella yhtiön potentiaalia ja samalla välttää ajatusvinoumien vaikutuksia päätöksentekoon.
4. Linkit ja vinkit
• Markku Kurtin twiittiketju: “How much skill (alpha) a concentrated stock picker needs to beat a fully diversified benchmark index?”
Uutiskirjeen tilaus
Klikkaa tästä ja tilaa Suomen suosituin yrityskaupan uutiskirje sähköpostiisi.
