3J uutiskirje: Surun viisi vaihetta
Tämän kuukauden uutiskirjeessä käsittelemme seuraavia aiheita:
1) Markkinakatsaus 02/2023: Surun viisi vaihetta
2) Pörssin ja yksityismarkkinoiden valuaatioero myös pk-sektorin mahdollisuus?
3) Pitäisikö pk-sektorin työntekijät sitouttaa osakeomistuksin – katso videoreaktio!
4) Linkit ja vinkit: 3J:n historia, johtamisoppeja ja lisää pohdintaa työntekijöiden osakeomistuksista
Antoisia lukuelämyksiä 3J tiimin puolesta!
1. Markkinakatsaus 02/23: Surun viisi vaihetta
Vuoden 2023 yrityskauppamarkkina käyntiin laskutunnelmissa
3J:n tilastojen mukaan Suomessa tapahtui vuoden 2023 tammi-helmikuussa 30 yrityskauppaa, mikä on 38 % vähemmän kuin vuonna 2022 vastaavaan aikaan. Vuoden 2023 tammi-helmikuu oli heikko myös pidemmän aikavälin tarkastelussa, sillä kauppamäärä oli lähes 50 % alle pidemmän aikavälin keskiarvon.
Yrityskauppojen lukumäärä on laskenut kaikissa liikevaihtoluokissa. Yli 50 milj. euron liikevaihtoluokan toteutuneiden yrityskauppojen lukumäärä oli n. 55 % ja 0-50 milj. euron liikevaihtoluokan 63-77% alle pitkän aikavälin keskiarvon.
Tammikuun katsauksessa totesimme, että pörssikurssit olivat nousseet yli 20 % syksyn 2022 pohjilta ja korkotaso näytti tasaantumisen merkkejä. Tammi-helmikuun yrityskauppojen lukumäärä kuitenkin osoittaa, ettei parantunut yleinen markkinaympäristö lisännyt yrityskauppa-aktiviteettia.
Ennakoimamme markkinaympäristön vakautuminen näyttää olleen siis väärä hälytys. Osakkeiden kasvutrendi on pysähtynyt ja korot lähtivät jälleen nousuun, koska inflaatio ei osoittanutkaan hidastumisen merkkejä. Ongelmaksi on alkanut muodostua vaikeammin pysäytettävä palveluinflaatio, vaikka raaka-aineiden ja tavaroiden inflaatio on taittunut. Tämä tarkoittanee, että korot säilyvät korkealla pidempään.
Moni omaisuusluokka vielä surun käsittelyn ensivaiheissa
Korkojen nousu pakottaa ostajat ja myyjät päivittämään odotuksiaan arvostustasoista kaikissa omaisuusluokissa. Kauppa-aktiviteetti ei tule palautumaan ennen kuin markkinat löytävät uuden tasapainotilan. Vuodet 2020-2021 tarjosivat sijoittajille satumaisia tuottoja kautta linjan, mutta tällä hetkellä näyttää vallitsevan uudet realiteetit.
Monilta osin markkina on kuitenkin vielä surun käsittelyn ensivaiheessa. Esimerkkinä käyköön vuokrakiinteistöjen hintapyynnöt 3-4 % nettovuokratuotolla samaan aikaan kun pankin lainatarjoukset alkavat 4,6 % tasolta*.
Joko hintapyyntöjen on laskettava, vuokrien noustava tai korkojen laskettava, jotta kauppa-aktiviteetti lähtee käyntiin jälleen. Tällä hetkellä asuntomarkkinat näyttävät kuitenkin kieltäytyvän hyväksymästä uutta markkinaympäristöä. Tästä syystä uusien asuntolainojen ottaminen ja asuntokauppamäärät ovat ennätys alhaiset.
Samaa dynamiikkaa on havaittavissa VC-markkinoilla. Kuplan huipulla sijoittaneet eivät haluaisi uusia sijoittajia mukaan alemmalla valuaatioilla kuin millä he itse ovat sijoittaneet, vaikka yhtiöllä olisi kuinka akuutti tarve uudelle rahoitukselle (ks. Lux Capitalin perustaja Josh Wolfen videokatsaus VC-markkinoista ”Why the buy-the-dip mantra no longer works”).
Pörssissä uusien realiteettien hinnoittelu tapahtuu tunnetusti nopeammin kuin yksityisillä markkinoilla. 3J:n erikoisalaa ovat pk-sektorin yrityskaupat, joita seuraamme myös paikallispörsseissä tarkasti. Esimerkiksi First North Suomessa ja Ruotsissa on 375 yritystä, joilla on alle 50 milj. euron markkina-arvo (ja edes jonkin verran liikevaihtoa). Näistä lähes 60 %:lla eli 219 yrityksellä pörssikurssi on yli 40 % alhaisempi kuin vuosi sitten.
Pk-sektori oma omaisuusluokkansa?
Jää kysymysmerkiksi, vaatiiko pk-sektorin yrityskauppa-aktiviteetin palaaminen historialliselle tasolleen vastaavan valuaatiotasojen muutoksen kuin pörssissä. Ajatuksemme ovat kaksijakoiset.
Jos pk-sektoreiden valuaatiotasot tosiaan laskisivat 40 %, uskomme että yrityskauppa aktiviteetti lisääntyisi välittömästi. Toisaalta kuitenkin pidämme pk-sektoria jokseenkin erilaisena omaisuusluokkana kuin pörssi, kryptovaluutta-, VC- ja kiinteistösijoitukset, sillä näkemyksemme mukaan pk-sektorin valuaatioissa ei koskaan mitään kuplahinnoittelua ollutkaan.
Pk-sektorilla valuaatiokertoimet ovat tyypillisesti hyvinkin maltilliset verrattuna pörssiin, joten 40 % valuaatiotasojen lasku tuntuu mielestämme hyvin epätodennäköiseltä.
Pk-sektorin maltillisemmat valuaatiot johtunevat siitä, että pk-sektorin liiketoiminta on tyypillisesti hyvin maanläheistä liiketoimintaa, jossa sijoittajien mielikuvitus satumaisista helpoista tuotoista ei lähde laukalle, riskit ovat tiedostetusti korkeat, transaktiot monimutkaista toteuttaa ja pankeilta on vaikea saada isoa rahoitusosuutta transaktioihin. Pk-sektorilla valuaatiotasot pysyvät luonnollisesti maltillisempina.
*Analyytikkomme case esimerkki ”kasvukeskus” Hämeenlinnasta
2. Pörssin ja yksityismarkkinoiden valuaatioero pk-sektorin mahdollisuus?
Yrityskauppamarkkinan volyymit laskussa, pörssin buy-out-transaktiot kasvussa
Yksityinen yrityskauppamarkkina on hyytynyt, mutta pörssissä on tapahtunut viime aikoina useampi buy-out transaktio.
Pääomasijoittajat taistelevat Caverionista, strategiset ostajat haluavat Nixun ja Nordic Lightsin, pääomasijoittajan ja miljardöörin huhutaan kilpailevan ruotsalaistaustaisesta teleoperaattori Millicomista ja tsekkiläinen sijoittajan huhutaan olevan kiinnostunut ranskalaisesta elektroniikkajätistä FNACista.
Yhteistä kaikille on, että ostokohteiden pörssikurssit olivat laskeneet ennätysalas ostotarjouksien ja ostohuhujen alkaessa. Caverion osakekurssi on nyt n. 100 %, Nixun n. 80 %, Nordic Lightsin n. 58 %, Millicomin n. 50 % ja FNACin n. 10 % korkeammalla kuin ennen ostotarjouksien tai ostohuhujen julkaisua.
Valtavat preemiot vallitseviin pörssikursseihin indikoi, että pörssin ja yksityismarkkinoiden valuaatioerot ovat kasvaneet niin suuriksi, että epävarmasta markkinasta huolimatta osaavat pääomasijoittajat ja strategiset ostajat näkevät pörssissä ison tuottopotentiaalin.
Pitäisikö pk-sektorin strategisten ostajien tai pääomasijoittajien hyödyntää markkinatilanne?
Bain Capitalin viimeisin pääomasijoitusmarkkinan katsaus (”Global private equity report 2023”) indikoi, että huonoina aikoina tehdään parhaat buy-out sijoitukset ja hyvinä aikoina huonot.
Niille vahvoille toimijoille, jotka saavat tässä markkinaympäristössä rahoituksen järjestettyä, voi olla tarjolla hyvää tuottopotentiaalia.
Kuitenkin rahoituksen järjestäminen on 3J:n käsityksen mukaan vaikeutunut merkittävästi. Pankit ovat kiristäneet lainahanojaan, sijoittajat vaativat matalampia valuaatioita osakeanneissa ja pääomasijoittajilla on vaikeuksia kerätä uusia rahastoja.
Esimerkiksi pääomasijoittajia varainkeruu hyytyi täysin viime vuonna. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla uusi varainkeruu oli Pääomasijoitusyhdistyksen mukaan vain 45 milj. euroa, kun se vuonna 2021 oli lähes 1,5 mrd. euroa ja aikaisempina vuosina n. 500 milj. euroa.
Nähdäksemme taustalla on osaltaan eläkesijoittajien salkkuallokaatioiden muutokset; pörssikurssien ja joukkovelkakirjojen yhtäaikaisen laskun myötä vaihtoehtoiset sijoitusten painot ovat kasvaneet, eikä uusia sijoituksia tehdä yhtä paljon kuin ennen.
On kyse sitten pk-sektorin pääomasijoittajista tai vahvoista strategisista toimijoista, niillä kellä on rahoitus valmiina järjestetty, tai ne parhaat toimijat, jotka saavat kerättyä nyt uutta pääomaa, on nähdäksemme valttikortit käsissään.
Pörssin rakennemuutos tarjoaa mahdollisuuksia pk-sektorin yritysostoille
Kuten totesimme markkinakatsauksessa, First North Suomessa ja Ruotsissa on 375 yritystä, joilla on alle 50 milj. euron markkina-arvo (ja edes jonkin verran liikevaihtoa). Näistä lähes 60 %:lla eli 219 yrityksellä pörssikurssi on yli 40 % alhaisempi kuin vuosi sitten.
Osalla pörssikurssin laskun kokeneilla yrityksillä voi olla rakenteellisesti kannattamaton liiketoiminta, jotka eivät olisi ikinä pörssiin päässeetkään ilman helpon rahan aikaa.
Kuitenkin tarkalla seulonnalla pörssistä voi tällä hetkellä löytyä pääomasijoittajille tai pk-sektorin strategisille ostajille myös helmiä. Listalta on löydettävissä hyviä liiketoimintoja, tuotekehitysaihioita ja osaavia sekä kasvuhakuisia tiimejä selvästi alhaisemmilla hintatasoilla kuin aikaisemmin.
Pohjoismaisten pääomamarkkinoiden rakenne on muuttunut viime vuosien listautumisbuumin vanavedessä niin paljon, että nykypäivänä pk-yritykset ja pk-sektorin pääomasijoittajat voivat löytää mahdollisuuksia myös pörssistä.
3. Pitäisikö pk-sektorin työntekijät sitouttaa osakeomistuksin – katso videoreaktio!
Katso työntekijöiden reaktio kun pääomasijoittaja KKR:n salkussa ollut C.HI. Overhead Doors myydään.
”I wish that every company could see what this has done!”, kommentoi yhtiön työntekijä toteutunutta transaktiota.
4. Linkit ja vinkit
Katsaus 3J Partnersin historiaan ”15 vuotta 3J Partnersia, tarinamme ja oppeja vuosien varrelta”
Goldman Sachs exchanges podcast: ”How Employee Ownership Models Can Boost Returns: KKR’s Pete Stavros”
Navy Seal veteraanin johtamisopit videomuodossa: “Relationships is the most important in getting things done – so how do I build relationships?”
Uutiskirjeen tilaus
Klikkaa tästä ja tilaa Suomen suosituin yrityskaupan uutiskirje sähköpostiisi.
