7.4.2021 Blogit ja vlogit

Onnistunut yrityskauppa varmistetaan johdon arvioinnilla

Onnistunut yrityskauppa edellyttää laadukasta johtoryhmän arviointia. Hyvin johdettu organisaatio on monesti paras tae yrityksen menestymiselle. Ammattimaisen arvioinnin avulla siirtymä on jouheva, ja tiimi on jopa aiempaa toimivampi sekä motivoituneempi.

Hyvä johto on tulevaisuuden tae

Yrityskauppa on ennen kaikkea henkilöstön ostamista. On tärkeää, että johtoryhmä arvioidaan ryhmänä ja yksilöinä. Yleensä yrityskaupassa siirtyy mukana henkilökuntaa, ja erityisesti johtamisesta ja esihenkilötyöstä vastaavilla ihmisillä on iso rooli kaupan onnistumisen kannalta. Arviointiin ja integrointiin on syytä satsata. Avainhenkilöiden arviointeja työkseen tekevä organisaatiopsykologi Juho Toivola kertoo, että organisaatioista tulee helposti johtajiensa näköisiä. Johtoryhmä ei ole aina suunnitelmallisen kehitystyön tulosta, vaan siihen on voitu vain ajautua ajan kanssa.

– Johto on se, mikä tulevaisuuden tekee. Ei ole yhdentekevää minkälaisia ihmisiä on johtavissa asemissa.

Prosessissa mukana olevien ihmisten huomioiminen on yksi onnistuneen yrityskaupan edellytyksistä. Johtaminen ja hyvä viestintä kaupan aikana luovat pohjan luottamukselle. Motivoituneet työntekijät ovat kaikkien etu. On myös ymmärrettävä, että ostaja ja myyjä katsovat tilannetta eri kantilta.

– Ongelmia voi tulla, koska myyjällä ja ostajalla on eri tavoitteet. Myyjän tavoite on aina allekirjoitushetkessä. Pääomasijoittajalla todellinen työ alkaa kaupan jälkeen. Myyjälle voi tulla yllätyksenä, että työ on vasta alussa. Siksi on tärkeää motivoida myyjää, jotta hän jaksaa tehdä töitä vielä kovempaa kaupan jälkeen, kertoo Toivolan kollega organisaatiopsykologi Matti Jaakkola.

Yrityskaupassa pitää miettiä, mitä ostettavalta yritykseltä voidaan odottaa tulevaisuudessa. On tärkeää ymmärtää, millä ansioilla nykypisteeseen on päästy. Yrityskaupan toteutuminen voi jäädä kiinni siitä, että johto arvioidaan kykenemättömäksi saavuttaa niitä tavoitteita, joita ostettavalle yritykselle on asetettu. Henkilöiden arvioinnilla ei ole aiemmin ollut niin isoa painoarvoa kuin esimerkiksi talousluvuilla. Johtohenkilöiden arvioinnin merkitys yrityskaupoissa on kuitenkin koko ajan tärkeämmässä roolissa.

– Jos yrityskaupat epäonnistuvat, siellä on inhimillinen epäonnistuminen taustalla. Silloin ei ole pystytty saavuttamaan asetettuja tavoitteita, sanoo Jaakkola.

“Ei ihminen töitä kaipaa vaan tekemistä”

Rahalla on merkitystä ja sitä tarvitaan. Toivola toteaakin, ettei ihminen töitä kaipaa vaan tekemistä.

Jaakkola sanoo, että pääomasijoittajayrityksissä ymmärretään yhä melko huonosti muiden kuin taloudellisten kannustimien merkitystä. Ei-rahalliset insentiivit vaikuttavat valtavan paljon jokapäiväiseen työskentelyyn.

– Raha riittää vain tiettyyn pisteeseen. Yrityskauppatilanteessa roolit muuttuvat usein, mikä vaikuttaa myös identiteettiin.

Jaakkola avaa kannustimien merkitystä työntekijän sitoutuneisuuteen. Ei-rahalliset kannustimet ovat yksi tärkeimmistä motivaattoreista työssä.

– Tämä pätee myös johtajiin. Johtajat ovat ihmisiä, joilla mielenkiinnon kohteet vaihtelevat ihan samoin töissä kuin vapaa-ajalla. Siksi yrityskauppatilanteessa voi olla tarpeen tarkastella roolituksia ja työnkuvaa uudestaan.

Toivola kertoo, että organisaatiopsykologi on isossa roolissa, kun yrityskauppatilanteessa selvitetään ja rakennetaan ei-rahallisia insentiivejä. Johtajat kokevat usein helpommaksi puhua ulkoiselle toimijalle, joka ei ole niin tiiviisti kiinni ostoprosessissa. Organisaatiopsykologin palvelu on johtajille mahdollisuus pysähtyä työlään prosessin keskellä miettimään, mitä he haluavat. Tätä kautta ei-rahalliset kannustimet selkeytyvät.

Uusi roolitus hyödyntää avainhenkilöiden vahvuuksia

– Ihmiset on tärkein ja arvokkain osa, mitä yrityksessä ostetaan. Ryhmän voima on enemmän kuin yksilöiden taito. Emme yritä lähtökohtaisesti etsiä heikkouksia. Haluamme, että ihmiset näkevät itsessään vahvuuksia, joita he eivät ehkä ole vielä ymmärtäneet. Ohjaamme henkilöä siihen suuntaan, että hän toimii vahvuuksiensa kautta ja niiden puitteissa. Rooleja voidaan jakaa eri lailla, jotta ihmiset pystyvät hyödyntämään resurssejaan, kiteyttää Jaakkola.

Huipputasolla toimiva organisaatio edellyttää oikeita ihmisiä oikeissa rooleissa. Organisaatiopsykologi auttaa tunnistamaan johtoryhmän kehittämisalueet ja vahvuudet, sekä uudelleen roolituksen tarpeen. Näiden avulla saadaan aikaan paras mahdollinen kokoonpano yrityksen johtoon.

Ryhmän kokoonpanoon liittyvät muutokset vaikuttavat aina yksilöihin, koska tiimiin voi vaikuttaa vain ihmisen kautta. Yksittäiset henkilöt ovat avain ryhmän toiminnan kehittymiselle.

Kehitysalueiden tunnistaminen auttaa kehittymään

Parhaaseen lopputulokseen päästään hyvin asetettujen kehittymistavoitteiden kautta. Se vaatii avainhenkilöiden kehitysalueiden tunnistamista.

– Henkilö ei ole kategorisesti huono talousjohtaja, mutta voi olla silti riittämätön yrityskaupan yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Kokonaisarvio ei ole lopullinen tuomio henkilöstä, vaan arvio suhteutetaan ostavan yrityksen tavoitteisiin, kiteyttää Toivola.

Ihminen tarvitsee palautetta, jotta pystyy kehittymään. Johtoryhmän henkilön on tyypillisesti helpompi ymmärtää tulevia ratkaisuja, kuten roolituksen muutoksia, jos hänen kanssaan on käyty läpi arviointipalaute. Omien kehitysalueiden tunnistaminen sitouttaa tavoitteisiin.

– Aikuisella on aika vakiintunut persoonallisuus, motivaatiorakenne ja kykyrakenne. Ne määrittävät mihin ihminen pystyy, ja millä tavalla hän tulee toimimaan. Tämän vuoksi hyvin asetetut kehittymistavoitteet ovat niin tärkeitä, kertoo Toivola.

Organisaatiopsykologit tuovat prosessiin realismia, kuten tavoitteiden määrän ja laadun hahmottamista.

– Johtoryhmälle pitää priorisoida kriittisimmät asiat. Pitää olla uskallusta asettaa tarpeeksi vähän tavoitteita, jotta pystytään pääsemään oikeasti tärkeisiin asioihin, päättää Jaakkola.

Tutustu vieraileviin tähtiimme Mattiin ja Juhoon lisää täältä https://www.asselmointi.fi/